Kodak Portra 160NC

Testasin Kodakin Portra 160NC-filmiä kuvaamalla samaa kohdetta eri valotusajoilla. Kuvauksen tekniset tiedot:

Filmi	Kodak Portra 160NC
Kamera	Nikon FE-2
Objektiivi	AF Nikkor 35 mm f/2D
Jalusta	Manfrotto 190
Aukko	f/5.6
Valotusajat	1/15 s ... 4 s
Kameran valonmittaus	keskustapainotteinen mittaus
Filmiskanneri	Canon CanoScan FS4000US
Skannausresoluutio	2000 dpi
Skannerin valotustapa	automaattinen

Kameran valotusmittarin mukaan kohteen normaalivalotus on 1/4 s aukolla f/5.6. Kohteesta otettiin neljä kuvaa neljällä eri valotusajalla, jotka vastaavat kahden aukon alivalotusta, normaalivalotusta, kahden aukon ylivalotusta ja neljän aukon ylivalotusta.

Musta pipo oikealla on noin kolme aukkoa tummempi (-3 EV, zone II) kuin keskiharmaa (+0 EV, zone V). Valkoinen talouspaperi vasemmalla on noin kaksi aukkoa kirkkaampi (+2 EV, zone VII) kuin keskiharmaa. Jotta sekä vaalean että tumman kohteen yksityiskohdat erottuisivat hyvin, tulisi filmin dynamiikan kattaa vähintään seitsemän aukkoa (-3 EV ... +4 EV, zone I...zone VIII).

Rajaamattomat kuvat

Alla ovat ensin rajaamattomat raakaskannaukset skannerin automaattivalotuksella:

Alivalotus -2 EV keskikokoinen   suuri	Normaalivalotus keskikokoinen   suuri
Ylivalotus +2 EV keskikokoinen   suuri	Ylivalotus +4 EV keskikokoinen   suuri

Rajatut kuvat

Seuraavassa on esitetty rajattuja kohtia 100 % kokoisesta alkuperäisskannauksesta:

Rajaus 1

Rajaus 2

Rajaus 3

Lopuksi samat rajatut kohdat kuvankäsittelyohjelmalla normalisoituina:

Rajaus 1 normalisoitu

Rajaus 2 normalisoitu

Rajaus 3 normalisoitu

Tulokset

Filmi kestää hyvin ylivalotusta, mutta ei alivalotusta. Dynamiikkaa on vähintään kaivatut seitsemän aukkoa.

Alivalotetussa kuvassa musta kohde (-3 EV, zone II) oli pelkkää kohinaa. Normaalisti valotetussa kuvassa musta kohde oli kohinainen, mutta siitä erottui vielä hieman yksityiskohtia. Ylivalotetuissa kuvissa mustan kohteen yksityiskohdat tulivat paremmin esille.

Valkoisen kohteen (+2 EV, zone VII) yksityiskohdat näkyivät kaikissa kuvissa, myös neljä aukkoa (+4 EV) ylivalotetussa. Valkoisessa päässä siis yksityiskohtia löytyi aina zone XI:een asti (+6 EV).

Kuvan värisävyt muuttuivat valotuksen mukaan. Alivalottaminen muuti värisävyjä hieman violetin suuntaan (-3 EV, zone II). Ylivalotus muuttu sävyjä ensin sinertäviksi (+2 EV, zone VII), sitten violettiin (+4 EV, zone IX) ja lopulta vihreään päin (+6 EV, zone XI).

Filmin dynaaminen alue on ainakin -2 EV...+6 EV, eli zone III...zone XI. Filmin voi siis melko huoletta valottaa yhden aukon yli, eli filmiherkkyyden ISO 80 mukaan. Tämä ei vielä paljonkaan vaikuta värisävyjen toistoon, mutta parantaa tummien sävyjen toistoa.

Mahdollisia virhelähteitä

Kohde kuvattiin ulkoa tulevassa luonnonvalossa, jonka määrä ja sävy on saattanut vaihtua hieman kokeen aikana. Mahdollisesti muuttuvien valaistusolosuhteiden aiheuttamaa virhettä kompensoitiin antamalla kameran valita valotusajat valotusmittarin perusteella. Tästä johtuen valotusajat eivät välttämättä ole tarkalleen edellä mainitut.

Kuvan värisävyjen toisto sekä ali- ja ylivalotettujen yksityiskohtien toisto riippuvat myös skannerin ominaisuuksista. Paremmalla skannerilla saattaisi olla mahdollista saada parempia tuloksia. Testi kuitenkin osoittaa, mihin filmi pystyy tämän skannerin kanssa.